Onnellisuus on elämästä nauttimista

Uusi onnellisuuden määritelmäni on hyvin yksinkertainen: onnellisuus on elämästä nauttimista.

Onnellisuuden monet määritelmät

Onnellisuus on käsitteenä hyvin yksinkertainen – kaikkihan tietävät mitä onnellisuus on. Silti onnellisuudesta keskusteleminen on yllättävän vaikeaa, koska kaikilla tuntuu olevan omanlainen näkemyksensä asiasta. Jo pelkkään sanaan “onnellisuus” liittyy ihmisillä lukemattomia assosiaatioita, jotka vaikuttavat siihen mitä kukin ajattelee onnellisuuden tarkoittavan. Minkälaiseen onnellisuuteen siis viittaan tässä blogissa?

Olen ajatellut että asia selkeytyy, kun määrätietoisesti käsittelen aihetta eri näkökulmista. Periaatteessa näin tapahtuukin, mutta tämä on aivan kohtuuttoman vaivalloista. Minun täytyisi ensin kirjoittaa – ja sinun lukea – useita artikkeleita, ennen kuin meille syntyisi edes yhteinen käsitys siitä mistä oikeastaan keskustelemme.

Myös onnellisuuteen liittyviin kysymyksiin vastaaminen tuntuu olevan loputon suo.

Ei kai kukaan voi olla jatkuvasti onnellinen – vai voiko? Miten suhtautua negatiivisiin tunteisiin, jos tarkoitus on olla mahdollisimman onnellinen? Pitäisikö onnellisuuden sijaan puhua merkityksellisyydestä? Kannattaako onnellisuutta edes etsiä? Eikö ole parempi vain hyväksyä tosiasiat kuin metsästää jotain horisontissa näkyvää haavetta onnellisuudesta?

Nämä kaikki ovat hyviä kysymyksiä. Kustakin yksittäisestä vastauksesta on kuitenkin vain vähän hyötyä, jos informaatiota ei pysty asettamaan osaksi kokonaisuutta.

Onnellisuus vai elämästä nauttiminen

Mitä tapahtuu, jos jätämmekin toistaiseksi onnellisuuden käsitteen toissijaiseksi, ja lähestymme asiaa pelkästään elämästä nauttimisen kannalta? Jokaisella on toki oma näkemys myös siitä, mitä elämästä nauttiminen itselle tarkoittaa – ja hyvä niin.

Jos puhumme vain elämästä nauttimisesta, meillä ei ole painetta määritellä nauttimisen sisältöä samalla tapaa kuin onnellisuuden tapauksessa: kaikilla on oikeus nauttia elämästään juuri haluamallaan tavalla, eikä kukaan voi sanoa miten juuri sinun tulisi nauttia omasta elämästäsi.

Elämästä nauttiminen ei myöskään aiheuta samanlaista painetta olla onnellinen, kuin mitä usein liitetään onnellisuuden käsitteeseen. Jotkut kokevat onnellisuuden olevan sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen velvollisuus.

Kun koemme onnellisuuden velvollisuudeksi tai paineeksi, saattaa onnellisuuden tavoittelu jopa vähentää koettua onnellisuutta. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä onnellisuusansa. Varsinkin ollessamme masentuneita saatamme kokea, että emme saisi olla masentuneita. Mitä enemmän koemme velvollisuutta olla onnellisia, sitä helpommin masennumme ja sitä helpommin syystä tai toisesta alkanut masennus voi kestää tarpeettoman pitkään.

Jos onnellisuuden tavoittelun sijaan keskitymme elämästä nauttimiseen, onnellisuusansaa ei pääse syntymään. Tai ainakin riski on paljon pienempi.

Tulen myöhemmin tekemään oman artikkelin liittyen onnellisuusansaan.

Merkityksellinen elämä

Kenties koet elämästä nauttimisen liian pinnalliseksi, ja haluat tavoitella ylevämpiä arvoja ja keskittyä enemmän elämän merkityksellisyyteen. Monet filosofit ovat peräänkuuluttaneet tällaista lähestymistapaa. Oman kokemukseni mukaan elämästä nauttiminen ja elämän merkityksellisyys eivät ole millään tapaa ristiriidassa – päinvastoin. Myös elämän merkityksellisyys liittyy elämästä nauttimiseen: nautinto on vain hieman erilaista.

Mikäli joutuisimme valitsemaan elämästä nauttimisen ja kanssaihmisten välillä, tilanteesta voisi syntyä ristiriitainen. Onneksi evoluutio on järjestänyt asiat niin, että saamme muiden ihmisten auttamisesta huomattavasti henkilökohtaista nautintoa. Mikäli siis tunnistamme mistä oikeastaan nautimme elämässä, ristiriitaa ei todellisuudessa pääse koskaan syntymään.

Elämästä nauttiminen ei myöskään tarkoita, että sinun kannattaisi aina mennä sieltä mistä aita on matalin, ja kerätä vain helppoja nautintoja. Saat yhdenlaista nautintoa yksinkertaisista asioista. Saat toisenlaista nautintoa saavutuksista, jotka ovat vaatineet ponnistelua. Mikäli lykätty tarpeen tyydytys (kts. delayed gratification) mahdollistaa sinulle enemmän nautintoa kuin helposti saavutettu nautinto, miksi sinun pitäisi tyytyä yhtään vähempään? Molemmissa on kyse yhtälailla elämästä nauttimisesta, vaikka nautinto onkin erilaista.

Onnellisuus on elämästä nauttimista

Kaikki kuvaamani pätee yhtälailla myös onnellisuuteen. Ero on vain siinä, että puhuessani onnellisuudesta joudun jatkuvasti täsmentämään, että mitä oikeastaan tarkoitan. Käyttäessäni termiä elämästä nauttiminen, samojen asioiden selittäminen on paljon helpompaa.

Nykyiset ja tulevat blogiartikkelini käsittelevät siis pähkinänkuoressa sitä, miten omasta elämästä voi päästä nauttimaan aiempaa enemmän ja rennommin. Osa artikkeleista lähestyy elämästä nauttimista huomaamisen ja tietoisuuden näkökulmasta – emme kunnolla nauti asioista, joista emme ole tietoisia.

Toiset artikkelit taas liittyvät sellaisten esteiden purkamiseen, jotka tekevät elämästä nauttimisen tarpeettoman vaikeaksi. Monet tällaisista esteistä ovat sellaisia, jotka vievät huomiomme jatkuvasti negatiivisiin asioihin tai saavat meidät tekemään asioita, jotka eivät palvele omaa hyvinvointiamme.

Osa esittelemistäni tekniikoista (kuten The Work of Byron Katie) onnistuvat tekemään molempia yhtäaikaa – sekä tuomaan huomion takaisin todellisuuteen että antamaan mahdollisuuden alitajuntamme uudelleen ohjelmointiin eli onnellisuuden esteiden purkamiseen.

Koska elämästä nauttiminen tuntuu olevan kaikin puolin selkeämpää kuin onnellisuudesta puhuminen, olen päättänyt brändätä koko blogin uudestaan. Aiempi slogan “Onnellisuutesi on lähempänä kuin luuletkaan” pitää edelleen täysin paikkansa. Asia taitaa kuitenkin olla helpommin ymmärrettävissä, kun muotoilen sen sanoin “Onnellisuus on elämästä nauttimista”.

 

Miten siis edistää käytännössä koiramaista elämää, ilman että se tuntuu vaatimukselta tai velvollisuudelta? Siinäpä se. Ensimmäinen avain on sen muistamisessa, että onnellisuuden tavoitteluakin voi tehdä liikaa. Kun onnellisuuden tavoittelun sijaan keskittyy elämästä nauttimiseen, on paljon helpompi antaa itselleen anteeksi, vaikka välillä stressi veisikin mukanaan.

Onnellisuus on tuolla jossakin – elämästä nauttiminen on tarjolla tässä ja nyt. Ainoa mitä tarvitsee tehdä on hetkeksi päästää irti oletuksesta, että jotain on pielessä ja että onnellisuus tulee ensin löytää ennen kuin voi aloittaa nauttimisen. Aloita nauttimisesta. Sitä tehdessä on helppo tarkastella haluatko kenties muuttaa omaa toimintaasi, jotta voisit nauttia elämästä vielä enemmän. Ei ole pakko, mutta jos haluat niin voit.

Tähän aiheeseen pureudumme tarkemmin seuraavissa artikkeleissa. Siihen asti: muista nauttia!

Facebook

comments

Kommentoi artikkelia