Ajatusten kyseenalaistaminen: tekniikkana The Work of Byron Katie

Byron Katien kehittämä The Work on kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan häkellyttävän tehokas tekniikka oman elämänlaadun parantamiseen ja ahdistuksen vähentämiseen. Olen aiemmin opiskellut monia tekniikoita ja filosofioita, jotka ovat olleet minulle todella hyödyllisiä. Kaikkiin näihin verrattuna The Work on kuitenkin aivan omaa luokkaansa.

Tätä kirjoittaessani olen parhaillaan palaamassa Kaliforniasta, jossa opiskelin tekniikkaa intensiivisesti yhdeksän päivän ajan. En ole koskaan aiemmin nauranut niin paljon, itkenyt niin paljon, enkä kokenut niin paljon empatiaa. Lisäksi sain niin mullistavia ahaa-elämyksiä, että koko lähestymistapani tämän blogin kirjoittamiseen muuttui täysin.

Kaikki mitä olin suunnitellut kirjoittavani tähän blogiin pitää edelleen täysin paikkansa. Kalifornian kokemusten jälkeen ymmärrän kuitenkin entistä paremmin miksi kyseiset lähestymistavat toimivat niin hyvin – ja miten ne saa toimimaan omassa elämässä vielä paremmin.

Vaikka olen opiskellut kaikenlaisia tekniikoita, filosofioita ja positiivisesta psykologiaa, en ole koskaan nähnyt lähestymistapaa, jossa olisi näin paljon järkeä. Kun omien aivojen toiminta alkaa selkeytyä Byron Katien metodia käyttäen, tilanteen ymmärtää samanaikaisesti sekä kokemuksellisesti että rationaalisesti. Tämän ansiosta kokonaisuuden hahmottaa erittäin selkeästi, ja koko asia on vaan niin pihvi.

The Work (eli Inquiry) lyhyesti

Pähkinänkuoressa The Work on tapa kyseenalaistaa omat ajatuksemme, ja tarkastella kannattaako tiettyä ajatusta uskoa. Sen sijaan että uskoisimme lähtökohtaisesti kaikki ajatuksemme (kuten meillä kaikilla on tapana tehdä), voimme tarkastella mitkä ajatukset vaikuttavat uskottavilta ja mitkä eivät.

The Work perustuu havaintoon, että ahdistuksemme taustalla on aina jokin ajatus. Mikäli uskon tietyn ajatuksen, se on minulle totta, riippumatta asioiden todellisesta tilasta. Ja kehoni reagoi siihen, minkä uskon olevan todellista, ei siihen mikä on oikeasti totta.

Oleellista tekniikan käytössä on, että häiritsevästä ajatuksesta ei edes yritetä päästä eroon. Tekniikan avulla ainoastaan tarkastellaan todellisuutta ja omia ajatuksia. Jokaiseen kysymykseen vastataan täysin rehellisesti, ja katsotaan mitä tapahtuu.

Minkälaisissa tilanteissa tekniikasta voi olla hyötyä?

Tekniikan avulla voi tarkastella mitä tahansa tilannetta, joka tuntuu ahdistavalta tai johon liittyy häiritseviä ajatuksia. Mikään tilanne tai tunne ei ole liian suuri tai pieni. Siksi tekniikkaa voi kokeilla käytännöllisesti katsoen kaikkeen.

Monessa tilanteessa saatamme vaistomaisesti ajatella, ettei tällaista tekniikkaa voi (tai jostain syystä saisi) käyttää niin vakavassa tilanteessa kuin vaikkapa läheisen kuolema, avioero tai vakava sairaus. Saatamme ajatella, että näissä tilanteissa meidän kuuluukin kärsiä, ja että muu olisi itselleen valehtelemista. Jos kuitenkin ennakkoluuloista huolimatta kokeilet, saatat huomata miten tekniikka kannustaa olemaan vielä rehellisempi itsellesi kuin mitä aiemmin uskalsit olla – jopa näissä vaikeissa elämäntilanteissa.

Ahdistavaa ajatusta ei tarvitse edes tietää. Jos et tiedä taustalla olevaa ajatusta, niin tekniikka auttaa löytämään sen. Mikäli kyseessä on vain häiritsevä epämääräinen tunne, saattaa jo pelkkä ajatuksen tunnistaminen helpottaa tilannetta. Joskus vähäpätöiseltä tuntuvan asian takaa saattaa myös löytyä todella suuria asioita ja oivalluksia.

Usein kuvittelemme, ettei ongelmamme liity omaan ajatteluumme, vaan että ongelma on elämän realiteeteissa. Siltä se usein näyttääkin. Hämmästyttävän usein tekniikkaa käyttäessä kuitenkin huomaa, että kyllä se ahdistus tuli kuitenkin omasta ajattelusta. Ulkoisesti tilanteessa ei välttämättä tapahdu mitään muutosta – oma kokemuksemme saattaa kuitenkin muuttua täysin. Kun oma ajattelu on kirkastunut, on myös paljon helpompi tehdä muutoksia olosuhteissa, jos siihen on enää mitään tarvetta.

The Work teoriassa

Tulen myöhemmissä blogikirjoituksissa purkamaan tämän tekniikan toimintaperiaatteet. Teoreettinen tarkastelu saattaa auttaa löytämään tekniikasta syvempiä tasoja, joita ei välttämättä tule helposti ajatelleeksi.

Tekniikan käyttämisen kannalta sen teoreettinen ymmärrys ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätöntä. Voit aivan hyvin aloittaa tekniikkaan tutustumisen heti, ja palata tuleviin artikkeileihini mikäli jokin jää epäselväksi tai jokin tekniikkaan liittyvä asia tuntuu häiritsevältä. Oikeastaan jopa suosittelen yksinkertaisesti kokeilemaan, ja katsomaan miten tekniikka vaikuttaa käytännössä. Fasilitaattorin avustuksella tehdessä ei tarvitse itse tietää tekniikasta mitään.

Teoreettinen esitystapa on kuitenkin hyödyllinen erityisesti niille, joiden oma maailmankuva on hyvin tieteellinen. Tieteellisen maailmankuvan omaavat helposti sivuuttavat tämän kaltaiset tekniikat liian epätieteellisinä ja arveluttavina, tai eivät voi kuvitella miten tekniikka voisi edes teoriassa toimia. Kuulun itse juuri tähän ryhmään, ja ennen Kalifornian matkaa minua vaivasi monikin asia tekniikan suhteen.

Nyt kun ymmärrän tekniikan toimintaperiaatteet paremmin, en parhaalla tahdollanikaan pysty keksimään mitään tieteellisempää kuin omien ajatusten ja uskomusten kyseenalaistaminen. The Work on itsessään malliesimerkki tieteellisen menetelmän periaatteista, ja siksi aion jatkossa purkaa tekniikan toimintaperiaatteet auki nimenomaan tieteellisen menetelmän näkökulmasta.

Kun tekniikan toimintaperiaatteet ymmärtää kunnolla, putoaa asiasta pois kaikki mystiikka. Tekniikan käyttö muuttuu tällöin täysin käytännölliseksi ja suoraviivaiseksi – tiedät mikä ongelma on ja ymmärrät miten tekniikan käyttö korjaa tuon ongelman.

Tämän kaiken auki kirjoittamiseen voi kuitenkin kulua paljonkin aikaa, ja tulevia artikkeleita odotellessa kannattaa ilman muuta kokeilla tekniikkaa käytännössä.

The Work käytännössä

Olen keskustellut asiasta monien tekniikkaa pitkään harjoittaneiden kanssa, ja olemme vahvasti samaa mieltä, että paras tapa tutustua tekniikkaan on yksinkertaisesti kokeilla tekniikkaa fasilitaattorin avustuksella.

Mikäli haluat kuitenkin tutustua asiaan ensin tarkemmin omatoimisesti, niin alla lyhyt kuvaus eri vaihtoehdoista päästä itse kokeilemaan miten tämä kaikki toimii.

TheWork.com

Tekniikka itsessään on niin yksinkertainen, että alkuun pääsee muutamassa minuutissa lukemalla perusasiat Byron Katien nettisivuilta osoitteesta www.TheWork.com.

Tekniikan esittely ja ohjeet ovat tarjolla täysin ilmaiseksi. Näistä voi hyvin aloittaa.

Koska näiden tietojen perusteella kukaan ei kuitenkaan vielä ymmärrä miten syvästä ja moniulotteisesta asiasta on kyse, suosittelen jatkamaan käyttäen yhtä tai useampaa seuraavista.

Loving What Is

Byron Katien perusteos Loving What Is: Four Questions That Can Change Your Life, antaa hyvän kuvauksen tekniikan toimintaperiaatteista ja käytännön työstä. Kirja on käännetty myös suomeksi ja ruotsiksi. Molemmat käännökset löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista.

Luettuani kirjan luulin ymmärtäneeni asian täysin. Todellisuudessa kyseessä oli vasta jäävuoren huippu.

Fasilitaattorin kanssa työskentely

Tapa jolla lähestyin Byron Katien kysymyksiä ennen seminaaria oli melko rationaalinen ja analyyttinen. Sekin toimi erittäin hyvin. Aivan tajunnan räjäyttäviä oivalluksia alkoi kuitenkin tulla vasta siinä vaiheessa, kun pääsin näkemään miten tekniikkaa enemmän harjoittaneet lähestyvät asiaa. Siksi suosittelen lämpimästi kokeilemaan tekniikkaa myös fasilitaattorin ohjeistuksessa.

Lisätietoja fasilitaattorin kanssa työskentelemisen hyödyistä löydät täältä: The Work -fasilitoinnit.

Fasilitaattorin kanssa työskennellessä ei tarvitse itse tietää tekniikasta mitään. Jos siis haluaa päästä helpolla ja hypätä suoraan kokeilemaan, niin varaa itsellesi aluksi ilmainen 30 minuutin puhelinaika. Sen aikana selvitämme sopisiko tekniikka käytettäväksi sinun tilanteessasi. Ajan varaaminen käy helpoiten englanninkieliseltä sivustoltani löytyvän varauskalenterin avulla: http://www.planbstressrelief.com/book-free-assessment/

Voit toki varata ajan myös sähköpostilla tai puhelimitse.
Email: thework@juusovoltti.com
Puhelin: 050-5251456

Videot

Netistä löytyy melko paljon materiaalia, josta näkee esimerkkejä The Work -tekniikan toiminnasta käytännössä. Alla yksi esimerkki.

Heräsikö kysymyksiä?

Mikäli mikä tahansa asia jäi askarruttamaan, laita kommenttia alle. Hyvin luultavasti sama asia vaivaa monia muitakin. Siksi kannattaa ensisijaisesti esittää kysymykset täällä blogissa tai blogin facebook-sivulla, jotta muutkin pääsevät näkemään keskustelun.

Jos asia on arkaluontoinen, niin toki voit esittää kysymyksen myös sähköpostitse. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki fasilitointeihin liittyvä on aina täysin luottamuksellista.

Positiivinen psykologia: Mistä onnellisuus muodostuu?

Positiivisen psykologian ansiosta tiedämme nykyisin melko tarkkaan mistä onnellisuus muodostuu. Vastaus on hyvin erilainen kuin mitä vaistomaisesti oletamme.

Positiivisen psykologian lyhyt historia

Valtaosa 1900-luvun psykologiasta keskittyi ihmisten pahoinvointiin ja sairauksien hoitoon, sivuuttaen onnellisuutta koskevat kysymykset hämmästyttävän täydellisesti. Vasta 1990-luvun lopulla alettiin toden teolla soveltaa kliinisen psykologian tutkimusmenetelmiä onnellisuuden salojen selvittämiseen. Ja kun tuohon työhön ryhdyttiin, alkoi vastauksia tulla melkoista vauhtia.

Yksi asia, jonka positiivinen psykologia on pystynyt osoittamaan aika lailla aukottomasti on, että ihmisillä on taipumusta keskittyä onnen etsimisessä aivan vääriin asioihin. Kuten esimerkiksi rahaan.

Raha tuo onnea

Vanha kansanviisaus sanoo, ettei raha tee onnelliseksi. Itse asiassa raha kyllä lisää onnellisuutta. Mikäli tarkastelemme pelkästään rahan vaikutusta, ja suodatamme tuloksista kaikki muut muuttujat, voimme huomata että rahan määrä todellakin korreloi onnellisuuden kanssa – mitä enemmän rahaa, sitä onnellisempi ihminen. Myytti rahan onnelliseksi tekevästä vaikutuksesta näyttäisi olevan sitkeä juuri siksi, että se pitää osittain paikkansa.

Raha siis lisää onnellisuutta. Hyvä. Seuraava kysymys on kuinka paljon? Ja vastaus on: todella vähän. Rahan vaikutus onnnellisuuteen on niin häviävän pieni, että jos tavoitteena on tulla onnelliseksi, mikään rahamäärä ei tule koskaan riittämään. Onneksi parempiakin strategioita on olemassa, ja voimme tässäkin kääntyä positiivisen psykologian puoleen.

Onnellisuuden osa-alueet

Positiivinen psykologia on onnistunut vakuuttavasti kartoittamaan mitkä asiat vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen – ja kuinka paljon. Ensisilmäyksellä tutkimustulokset saattavat tuntua uskomattomilta ja hämmentäviltä. Tieteellistä näyttöä on kuitenkin paljon, ja positiivisen psykologian kentällä asiasta tuntuu vallitsevan vahva konsensus.

Seuraava jaottelu löytyy Sonja Lyubomirskyn kirjasta The How of Happiness, joka on yksi positiivisen psykologian virstanpylväistä. Lyubomirskyn mukaan onnellisuus voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: olosuhteet, tietoinen toiminta ja geenit.

Mikä määrittelee ihmisen onnellisuuden?

Olosuhteet: 10 %

Jos jätät mieleesi yhden asian tästä artikkelista, olkoon se tämä: olosuhteiden vaikutus onnellisuuteen on hyvin pieni. Yleensä ihmiset olettavat olosuhteiden vaikuttavan paljon, ja aliarvioivat oman ajattelun ja asenteiden vaikutuksen.

Olosuhteiden osuudeksi on merkitty vain 10 %. Yrittävätkö tutkijat oikeasti sanoa, että kun laskemme yhteen kaikki ulkoiset tekijät (työn, kodin, varallisuuden, parisuhteen, perheen, omistetut tavarat jne.), niin näiden tekijöiden kokonaisvaikutus onnellisuuteemme on vain vaivaiset kymmenen prosenttia? Kyllä. Ja asiasta on melkoinen määrä tutkimustietoa.

Ulkoiset tekijät saattavat kyllä hetkellisesti heilauttaa onnellisuuttasi suuntaan tai toiseen, mutta muutaman kuukauden kuluessa onnellisuutesi palaa melko tarkkaan samalle tasolle kuin mitä se oli ennen ulkoisten olosuhteiden muutosta.

Tätä olosuhteiden vähäistä vaikutusta voi olla vaikea uskoa, mutta siinäpä se juuri on: olemme todella huonoja arvioimaan mikä tekee meidät onnellisiksi.

Geenit: 50 %

Kaksostutkimusten perusteella geeneillä on merkittävä vaikutus onnellisuuteemme. Vaikka emme pysty muuttamaan geenejämme, suuri osa positiivisen psykologian tutkijoista tuntuu olevan sitä mieltä, että pystymme ainakin jossain määrin vaikuttamaan myös tähän osa-alueeseen. Oman kokemukseni valossa tähän osa-alueeseen pystyy vaikuttamaan hyvinkin paljon.

Geenien vaikutusta onnellisuutemme on kutsuttu myös kiintopisteeksi (englanniksi “set point” tai “baseline”), eli onnellisuuden tasoksi johon vaistomaisesti hakeudumme aina takaisin. Ilmiö on todella mielenkiintoinen, ja olen kirjoittanut kokonaisen artikkelin tästä onnellisuuden kiintopisteestä.

Tietoinen toiminta: 40 %

Oman tietoisen toimintamme merkitys on erittäin suuri, ja se on lisäksi osa-alue, johon meidän on kaikista helpointa vaikuttaa. Siksi Lyubomirsky ja muut psykologit suosittelevat keskittymään juuri tähän osa-alueeseen.

Lyubomirsky antaa hyvin konkreettisia neuvoja miten kannattaa toimia ja ajatella, jotta saamme mahdollisimman paljon irti tästä 40 %:sta, ja jotta pystymme ainakin jossain määrin vaikuttamaan myös geenien osuuteen. Näiden strategioiden toimivuus on osoitettu useissa kliinisissä kokeissa. Harva self-help kirja pystyy sanomaan samaa omista neuvoistaan.

Vaikka itse hyödynnän hieman toisenlaista lähestymistapaa, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan myös Lyubomirskyn strategioita. En näe mitään syytä miksi ne eivät toimisi, jos neuvoja noudattaa. Painotan kuitenkin sanaa “jos”, koska omassa elämässäni Lyubomirskyn strategiat jäivät kirjan lukemisen jälkeen yhtä vähäiselle käytölle kuin kaikkien muidenkin self-help kirjojen neuvot sitä ennen.

Mutta miksi hyvät neuvot jäävät niin helposti noudattamatta? Siinäpä tuhannen taalan kysymys. Tulen käsittelemään tätä, ja muita alitajunnan kieroja vaikutuksia tulevissa artikkeleissa. Alitajunnan vaikutus valintoihimme on niin voimakas, että mikäli sen jättää huomiotta, voi todellakin odottaa jäävänsä loputtomasti kiertämään samaa kehää kuin tähänkin asti.

Aivan ylivoimaisesti paras löytämäni tapa vaikuttaa omaan ajatteluun ja edistää tätä kautta omaa onnellisuutta on yksinkertainen tekniikka nimeltään The Work of Byron Katie. Olen kirjoittanut tästä kokonaisen artikkelin: The Work. Suosittelen kaikille.

Eikö ihmissuhteet olekaan ratkaisevia?

Toisissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisilta vaikuttavia tuloksia. Esimerkkinä mainittakoon Harvardin yliopiston valtaisa tutkimus, jossa on seurattu yli 700 aikuisen hyvinvointia ja onnellisuutta 75 vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan selkeästi tärkein ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia määrittävä tekijä on hyvät ja läheiset ihmissuhteet.

Eikö tässä ole aivan räikeä ristiriita? Lyubomirsky et al. väittää, että ihmissuhteiden vaikutus on alle 10 %, ja Harvardin tutkijat sanovat, että ylivoimaisesti tärkeintä ovat hyvät ja läheiset ihmissuhteet. Ristiriita on kuitenkin vain näennäinen.

Ihmissuhteet kyllä kuuluvat Lyubomirskyn tutkimuksessa olosuhteisiin. Sen sijaan ihmissuhteiden laadun määrittelee jäljelle jäävät osa-alueet eli geenit ja tietoinen toiminta. Kukaan ei ole väittänyt huonojen ihmissuhteiden lisäävän onnellisuutta. Siksi ihmissuhteiden määrän lisääminen (olosuhteet) ei vaikuta onnellisuuteen, mutta ihmissuhteiden laadun lisääminen vaikuttaa (oma ajattelu ja asenteet).

Näennäisen ristiriitaiset tulokset lopulta tukevatkin toinen toisiaan.