Onnellisuus on elämästä nauttimista

Uusi onnellisuuden määritelmäni on hyvin yksinkertainen: onnellisuus on elämästä nauttimista.

Onnellisuuden monet määritelmät

Onnellisuus on käsitteenä hyvin yksinkertainen – kaikkihan tietävät mitä onnellisuus on. Silti onnellisuudesta keskusteleminen on yllättävän vaikeaa, koska kaikilla tuntuu olevan omanlainen näkemyksensä asiasta. Jo pelkkään sanaan “onnellisuus” liittyy ihmisillä lukemattomia assosiaatioita, jotka vaikuttavat siihen mitä kukin ajattelee onnellisuuden tarkoittavan. Minkälaiseen onnellisuuteen siis viittaan tässä blogissa?

Olen ajatellut että asia selkeytyy, kun määrätietoisesti käsittelen aihetta eri näkökulmista. Periaatteessa näin tapahtuukin, mutta tämä on aivan kohtuuttoman vaivalloista. Minun täytyisi ensin kirjoittaa – ja sinun lukea – useita artikkeleita, ennen kuin meille syntyisi edes yhteinen käsitys siitä mistä oikeastaan keskustelemme.

Myös onnellisuuteen liittyviin kysymyksiin vastaaminen tuntuu olevan loputon suo.

Ei kai kukaan voi olla jatkuvasti onnellinen – vai voiko? Miten suhtautua negatiivisiin tunteisiin, jos tarkoitus on olla mahdollisimman onnellinen? Pitäisikö onnellisuuden sijaan puhua merkityksellisyydestä? Kannattaako onnellisuutta edes etsiä? Eikö ole parempi vain hyväksyä tosiasiat kuin metsästää jotain horisontissa näkyvää haavetta onnellisuudesta?

Nämä kaikki ovat hyviä kysymyksiä. Kustakin yksittäisestä vastauksesta on kuitenkin vain vähän hyötyä, jos informaatiota ei pysty asettamaan osaksi kokonaisuutta.

Onnellisuus vai elämästä nauttiminen

Mitä tapahtuu, jos jätämmekin toistaiseksi onnellisuuden käsitteen toissijaiseksi, ja lähestymme asiaa pelkästään elämästä nauttimisen kannalta? Jokaisella on toki oma näkemys myös siitä, mitä elämästä nauttiminen itselle tarkoittaa – ja hyvä niin.

Jos puhumme vain elämästä nauttimisesta, meillä ei ole painetta määritellä nauttimisen sisältöä samalla tapaa kuin onnellisuuden tapauksessa: kaikilla on oikeus nauttia elämästään juuri haluamallaan tavalla, eikä kukaan voi sanoa miten juuri sinun tulisi nauttia omasta elämästäsi.

Elämästä nauttiminen ei myöskään aiheuta samanlaista painetta olla onnellinen, kuin mitä usein liitetään onnellisuuden käsitteeseen. Jotkut kokevat onnellisuuden olevan sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen velvollisuus.

Kun koemme onnellisuuden velvollisuudeksi tai paineeksi, saattaa onnellisuuden tavoittelu jopa vähentää koettua onnellisuutta. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä onnellisuusansa. Varsinkin ollessamme masentuneita saatamme kokea, että emme saisi olla masentuneita. Mitä enemmän koemme velvollisuutta olla onnellisia, sitä helpommin masennumme ja sitä helpommin syystä tai toisesta alkanut masennus voi kestää tarpeettoman pitkään.

Jos onnellisuuden tavoittelun sijaan keskitymme elämästä nauttimiseen, onnellisuusansaa ei pääse syntymään. Tai ainakin riski on paljon pienempi.

Tulen myöhemmin tekemään oman artikkelin liittyen onnellisuusansaan.

Merkityksellinen elämä

Kenties koet elämästä nauttimisen liian pinnalliseksi, ja haluat tavoitella ylevämpiä arvoja ja keskittyä enemmän elämän merkityksellisyyteen. Monet filosofit ovat peräänkuuluttaneet tällaista lähestymistapaa. Oman kokemukseni mukaan elämästä nauttiminen ja elämän merkityksellisyys eivät ole millään tapaa ristiriidassa – päinvastoin. Myös elämän merkityksellisyys liittyy elämästä nauttimiseen: nautinto on vain hieman erilaista.

Mikäli joutuisimme valitsemaan elämästä nauttimisen ja kanssaihmisten välillä, tilanteesta voisi syntyä ristiriitainen. Onneksi evoluutio on järjestänyt asiat niin, että saamme muiden ihmisten auttamisesta huomattavasti henkilökohtaista nautintoa. Mikäli siis tunnistamme mistä oikeastaan nautimme elämässä, ristiriitaa ei todellisuudessa pääse koskaan syntymään.

Elämästä nauttiminen ei myöskään tarkoita, että sinun kannattaisi aina mennä sieltä mistä aita on matalin, ja kerätä vain helppoja nautintoja. Saat yhdenlaista nautintoa yksinkertaisista asioista. Saat toisenlaista nautintoa saavutuksista, jotka ovat vaatineet ponnistelua. Mikäli lykätty tarpeen tyydytys (kts. delayed gratification) mahdollistaa sinulle enemmän nautintoa kuin helposti saavutettu nautinto, miksi sinun pitäisi tyytyä yhtään vähempään? Molemmissa on kyse yhtälailla elämästä nauttimisesta, vaikka nautinto onkin erilaista.

Onnellisuus on elämästä nauttimista

Kaikki kuvaamani pätee yhtälailla myös onnellisuuteen. Ero on vain siinä, että puhuessani onnellisuudesta joudun jatkuvasti täsmentämään, että mitä oikeastaan tarkoitan. Käyttäessäni termiä elämästä nauttiminen, samojen asioiden selittäminen on paljon helpompaa.

Nykyiset ja tulevat blogiartikkelini käsittelevät siis pähkinänkuoressa sitä, miten omasta elämästä voi päästä nauttimaan aiempaa enemmän ja rennommin. Osa artikkeleista lähestyy elämästä nauttimista huomaamisen ja tietoisuuden näkökulmasta – emme kunnolla nauti asioista, joista emme ole tietoisia.

Toiset artikkelit taas liittyvät sellaisten esteiden purkamiseen, jotka tekevät elämästä nauttimisen tarpeettoman vaikeaksi. Monet tällaisista esteistä ovat sellaisia, jotka vievät huomiomme jatkuvasti negatiivisiin asioihin tai saavat meidät tekemään asioita, jotka eivät palvele omaa hyvinvointiamme.

Osa esittelemistäni tekniikoista (kuten The Work of Byron Katie) onnistuvat tekemään molempia yhtäaikaa – sekä tuomaan huomion takaisin todellisuuteen että antamaan mahdollisuuden alitajuntamme uudelleen ohjelmointiin eli onnellisuuden esteiden purkamiseen.

Koska elämästä nauttiminen tuntuu olevan kaikin puolin selkeämpää kuin onnellisuudesta puhuminen, olen päättänyt brändätä koko blogin uudestaan. Aiempi slogan “Onnellisuutesi on lähempänä kuin luuletkaan” pitää edelleen täysin paikkansa. Asia taitaa kuitenkin olla helpommin ymmärrettävissä, kun muotoilen sen sanoin “Onnellisuus on elämästä nauttimista”.

 

Miten siis edistää käytännössä koiramaista elämää, ilman että se tuntuu vaatimukselta tai velvollisuudelta? Siinäpä se. Ensimmäinen avain on sen muistamisessa, että onnellisuuden tavoitteluakin voi tehdä liikaa. Kun onnellisuuden tavoittelun sijaan keskittyy elämästä nauttimiseen, on paljon helpompi antaa itselleen anteeksi, vaikka välillä stressi veisikin mukanaan.

Onnellisuus on tuolla jossakin – elämästä nauttiminen on tarjolla tässä ja nyt. Ainoa mitä tarvitsee tehdä on hetkeksi päästää irti oletuksesta, että jotain on pielessä ja että onnellisuus tulee ensin löytää ennen kuin voi aloittaa nauttimisen. Aloita nauttimisesta. Sitä tehdessä on helppo tarkastella haluatko kenties muuttaa omaa toimintaasi, jotta voisit nauttia elämästä vielä enemmän. Ei ole pakko, mutta jos haluat niin voit.

Tähän aiheeseen pureudumme tarkemmin seuraavissa artikkeleissa. Siihen asti: muista nauttia!

Ajatusten kyseenalaistaminen: tekniikkana The Work of Byron Katie

Byron Katien kehittämä The Work on kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan häkellyttävän tehokas tekniikka oman elämänlaadun parantamiseen ja ahdistuksen vähentämiseen. Olen aiemmin opiskellut monia tekniikoita ja filosofioita, jotka ovat olleet minulle todella hyödyllisiä. Kaikkiin näihin verrattuna The Work on kuitenkin aivan omaa luokkaansa.

Tätä kirjoittaessani olen parhaillaan palaamassa Kaliforniasta, jossa opiskelin tekniikkaa intensiivisesti yhdeksän päivän ajan. En ole koskaan aiemmin nauranut niin paljon, itkenyt niin paljon, enkä kokenut niin paljon empatiaa. Lisäksi sain niin mullistavia ahaa-elämyksiä, että koko lähestymistapani tämän blogin kirjoittamiseen muuttui täysin.

Kaikki mitä olin suunnitellut kirjoittavani tähän blogiin pitää edelleen täysin paikkansa. Kalifornian kokemusten jälkeen ymmärrän kuitenkin entistä paremmin miksi kyseiset lähestymistavat toimivat niin hyvin – ja miten ne saa toimimaan omassa elämässä vielä paremmin.

Vaikka olen opiskellut kaikenlaisia tekniikoita, filosofioita ja positiivisesta psykologiaa, en ole koskaan nähnyt lähestymistapaa, jossa olisi näin paljon järkeä. Kun omien aivojen toiminta alkaa selkeytyä Byron Katien metodia käyttäen, tilanteen ymmärtää samanaikaisesti sekä kokemuksellisesti että rationaalisesti. Tämän ansiosta kokonaisuuden hahmottaa erittäin selkeästi, ja koko asia on vaan niin pihvi.

The Work (eli Inquiry) lyhyesti

Pähkinänkuoressa The Work on tapa kyseenalaistaa omat ajatuksemme, ja tarkastella kannattaako tiettyä ajatusta uskoa. Sen sijaan että uskoisimme lähtökohtaisesti kaikki ajatuksemme (kuten meillä kaikilla on tapana tehdä), voimme tarkastella mitkä ajatukset vaikuttavat uskottavilta ja mitkä eivät.

The Work perustuu havaintoon, että ahdistuksemme taustalla on aina jokin ajatus. Mikäli uskon tietyn ajatuksen, se on minulle totta, riippumatta asioiden todellisesta tilasta. Ja kehoni reagoi siihen, minkä uskon olevan todellista, ei siihen mikä on oikeasti totta.

Oleellista tekniikan käytössä on, että häiritsevästä ajatuksesta ei edes yritetä päästä eroon. Tekniikan avulla ainoastaan tarkastellaan todellisuutta ja omia ajatuksia. Jokaiseen kysymykseen vastataan täysin rehellisesti, ja katsotaan mitä tapahtuu.

Minkälaisissa tilanteissa tekniikasta voi olla hyötyä?

Tekniikan avulla voi tarkastella mitä tahansa tilannetta, joka tuntuu ahdistavalta tai johon liittyy häiritseviä ajatuksia. Mikään tilanne tai tunne ei ole liian suuri tai pieni. Siksi tekniikkaa voi kokeilla käytännöllisesti katsoen kaikkeen.

Monessa tilanteessa saatamme vaistomaisesti ajatella, ettei tällaista tekniikkaa voi (tai jostain syystä saisi) käyttää niin vakavassa tilanteessa kuin vaikkapa läheisen kuolema, avioero tai vakava sairaus. Saatamme ajatella, että näissä tilanteissa meidän kuuluukin kärsiä, ja että muu olisi itselleen valehtelemista. Jos kuitenkin ennakkoluuloista huolimatta kokeilet, saatat huomata miten tekniikka kannustaa olemaan vielä rehellisempi itsellesi kuin mitä aiemmin uskalsit olla – jopa näissä vaikeissa elämäntilanteissa.

Ahdistavaa ajatusta ei tarvitse edes tietää. Jos et tiedä taustalla olevaa ajatusta, niin tekniikka auttaa löytämään sen. Mikäli kyseessä on vain häiritsevä epämääräinen tunne, saattaa jo pelkkä ajatuksen tunnistaminen helpottaa tilannetta. Joskus vähäpätöiseltä tuntuvan asian takaa saattaa myös löytyä todella suuria asioita ja oivalluksia.

Usein kuvittelemme, ettei ongelmamme liity omaan ajatteluumme, vaan että ongelma on elämän realiteeteissa. Siltä se usein näyttääkin. Hämmästyttävän usein tekniikkaa käyttäessä kuitenkin huomaa, että kyllä se ahdistus tuli kuitenkin omasta ajattelusta. Ulkoisesti tilanteessa ei välttämättä tapahdu mitään muutosta – oma kokemuksemme saattaa kuitenkin muuttua täysin. Kun oma ajattelu on kirkastunut, on myös paljon helpompi tehdä muutoksia olosuhteissa, jos siihen on enää mitään tarvetta.

The Work teoriassa

Tulen myöhemmissä blogikirjoituksissa purkamaan tämän tekniikan toimintaperiaatteet. Teoreettinen tarkastelu saattaa auttaa löytämään tekniikasta syvempiä tasoja, joita ei välttämättä tule helposti ajatelleeksi.

Tekniikan käyttämisen kannalta sen teoreettinen ymmärrys ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätöntä. Voit aivan hyvin aloittaa tekniikkaan tutustumisen heti, ja palata tuleviin artikkeileihini mikäli jokin jää epäselväksi tai jokin tekniikkaan liittyvä asia tuntuu häiritsevältä. Oikeastaan jopa suosittelen yksinkertaisesti kokeilemaan, ja katsomaan miten tekniikka vaikuttaa käytännössä. Fasilitaattorin avustuksella tehdessä ei tarvitse itse tietää tekniikasta mitään.

Teoreettinen esitystapa on kuitenkin hyödyllinen erityisesti niille, joiden oma maailmankuva on hyvin tieteellinen. Tieteellisen maailmankuvan omaavat helposti sivuuttavat tämän kaltaiset tekniikat liian epätieteellisinä ja arveluttavina, tai eivät voi kuvitella miten tekniikka voisi edes teoriassa toimia. Kuulun itse juuri tähän ryhmään, ja ennen Kalifornian matkaa minua vaivasi monikin asia tekniikan suhteen.

Nyt kun ymmärrän tekniikan toimintaperiaatteet paremmin, en parhaalla tahdollanikaan pysty keksimään mitään tieteellisempää kuin omien ajatusten ja uskomusten kyseenalaistaminen. The Work on itsessään malliesimerkki tieteellisen menetelmän periaatteista, ja siksi aion jatkossa purkaa tekniikan toimintaperiaatteet auki nimenomaan tieteellisen menetelmän näkökulmasta.

Kun tekniikan toimintaperiaatteet ymmärtää kunnolla, putoaa asiasta pois kaikki mystiikka. Tekniikan käyttö muuttuu tällöin täysin käytännölliseksi ja suoraviivaiseksi – tiedät mikä ongelma on ja ymmärrät miten tekniikan käyttö korjaa tuon ongelman.

Tämän kaiken auki kirjoittamiseen voi kuitenkin kulua paljonkin aikaa, ja tulevia artikkeleita odotellessa kannattaa ilman muuta kokeilla tekniikkaa käytännössä.

The Work käytännössä

Olen keskustellut asiasta monien tekniikkaa pitkään harjoittaneiden kanssa, ja olemme vahvasti samaa mieltä, että paras tapa tutustua tekniikkaan on yksinkertaisesti kokeilla tekniikkaa fasilitaattorin avustuksella.

Mikäli haluat kuitenkin tutustua asiaan ensin tarkemmin omatoimisesti, niin alla lyhyt kuvaus eri vaihtoehdoista päästä itse kokeilemaan miten tämä kaikki toimii.

TheWork.com

Tekniikka itsessään on niin yksinkertainen, että alkuun pääsee muutamassa minuutissa lukemalla perusasiat Byron Katien nettisivuilta osoitteesta www.TheWork.com.

Tekniikan esittely ja ohjeet ovat tarjolla täysin ilmaiseksi. Näistä voi hyvin aloittaa.

Koska näiden tietojen perusteella kukaan ei kuitenkaan vielä ymmärrä miten syvästä ja moniulotteisesta asiasta on kyse, suosittelen jatkamaan käyttäen yhtä tai useampaa seuraavista.

Loving What Is

Byron Katien perusteos Loving What Is: Four Questions That Can Change Your Life, antaa hyvän kuvauksen tekniikan toimintaperiaatteista ja käytännön työstä. Kirja on käännetty myös suomeksi ja ruotsiksi. Molemmat käännökset löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista.

Luettuani kirjan luulin ymmärtäneeni asian täysin. Todellisuudessa kyseessä oli vasta jäävuoren huippu.

Fasilitaattorin kanssa työskentely

Tapa jolla lähestyin Byron Katien kysymyksiä ennen seminaaria oli melko rationaalinen ja analyyttinen. Sekin toimi erittäin hyvin. Aivan tajunnan räjäyttäviä oivalluksia alkoi kuitenkin tulla vasta siinä vaiheessa, kun pääsin näkemään miten tekniikkaa enemmän harjoittaneet lähestyvät asiaa. Siksi suosittelen lämpimästi kokeilemaan tekniikkaa myös fasilitaattorin ohjeistuksessa.

Lisätietoja fasilitaattorin kanssa työskentelemisen hyödyistä löydät täältä: The Work -fasilitoinnit.

Fasilitaattorin kanssa työskennellessä ei tarvitse itse tietää tekniikasta mitään. Jos siis haluaa päästä helpolla ja hypätä suoraan kokeilemaan, niin varaa itsellesi aluksi ilmainen 30 minuutin puhelinaika. Sen aikana selvitämme sopisiko tekniikka käytettäväksi sinun tilanteessasi. Ajan varaaminen käy helpoiten englanninkieliseltä sivustoltani löytyvän varauskalenterin avulla: http://www.planbstressrelief.com/book-free-assessment/

Voit toki varata ajan myös sähköpostilla tai puhelimitse.
Email: thework@juusovoltti.com
Puhelin: 050-5251456

Videot

Netistä löytyy melko paljon materiaalia, josta näkee esimerkkejä The Work -tekniikan toiminnasta käytännössä. Alla yksi esimerkki.

Heräsikö kysymyksiä?

Mikäli mikä tahansa asia jäi askarruttamaan, laita kommenttia alle. Hyvin luultavasti sama asia vaivaa monia muitakin. Siksi kannattaa ensisijaisesti esittää kysymykset täällä blogissa tai blogin facebook-sivulla, jotta muutkin pääsevät näkemään keskustelun.

Jos asia on arkaluontoinen, niin toki voit esittää kysymyksen myös sähköpostitse. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki fasilitointeihin liittyvä on aina täysin luottamuksellista.